Monday, 26 November 2012

Studion päiväkirja osa 1

Ensimmäinen osuus äänityksistä takana!
Viime viikot ovat olleet kiireisiä; nuottien tekoa, tarkastusta ja korjausta. Pohjan pianoraitojen viilausta, haitarien äänitys, jousistudio. Tempot on lyöty lukkoon, DDR -lelupiano tunetettu. Biisit alkavat saada hahmon, muuttua eläviksi, tulla osaksi maailmaa. Takana on myös tekstien hienosäätöä, joistakin biiseistä muuttuivat nimet, toisista kertosäkeet ja joistakin jopa laulumelodiat.

Suuri kiitos ensimmäisissä studiosessioissa mukana olleille. Viulistit Aleksi Santavuori ja Anna-Riikka Kiesi, sekä sellisti Essi Toivonen,  Haitarit soitti Tundramatiksista tuttu Janne Masalin ja jouset äänitti Studio Kekkosella Julius Mauranen. Aivan valtavan upea ja liikuttava tunne kuulla kuinka musiikki ja nuotit heräävät eloon ja kuinka jokainen sävel kertoo osansa syntyvässä tarinassa. Nyanssit, draama, tunteet. Kappaleita työnalla on ollut neljä ja niiden pohjat alkavat olla pian rytmejä vaille valmiit. Toivotan myös pikaista paranemista Iidalle, joka sairastui viime metreillä. Toivottavasti pääsemme tekemään pian yhteistyötä. Luvassa on ainakin sellon efektiäänien äänittelyä.














Kuluneen syksyn aikana prosessi on ollut hyvällä mallilla. Vaikka alkuperäiset aikataulut menivät elämän menon myötä täysin uusiksi, nyt karavaani on kulkenut hyvin eteenpäin. Hiljaista työtä on paljon. Välillä iskee paniikki, että tästä tulee allekirjoittaneen "Chinese Democracy" -levy, tiedättehän; vuodet vierivät nopeammin kuin materiaalin työstö, mutta mieluummin niin, kuin että tekisin kompromisseja. Aika on omituinen käsite. Jotkut sanovat ettei sitä ole oikeasti olemassa, että se on jotakin minkä ihminen luo, koska asioille on meillä alku ja loppu. Että suuremmassa todellisuudessa aikaa ei ole. Kuka tietää? Ajankulusta kertoo myös yksi juuri äänitetyistä kappaleista The Presence of the Past. Alla nähtäväksi ensimmäisen säkeistön ja kertsin lyriikat.














"A decade has disappeared - I get confused
A century has changed - I get confused
The new millenium born - I get confused
The sense of time - I get confused

The time reaches my hand
makes cut marks to the life line
I died, then I was born

The presence of the past - felt close
This moment called now - the only time
what happens in and around us
in all these overwhelming emotions"

Seuraavaksi suuria kysymyksiä ilmassa; harppu vai kantele, vaiko klassinen kitara? Uusia studiosessioita suunnittelemaan ja sopimaan. Lisää hiljaista työtä, lisää uusia upeita ihmisiä, jotka tuovat mukanaan omat instrumenttinsa. Odotan!

Lopuksi kiitos sessioissa elävää kuvaa taltioineelle Mikolle. Saamme pian nähdä aiheeseen liittyvän videoklipsun. Siitä lisää seuraavassa blogissa!

Monin tuntemattomin terveisin
Annina
"