Sunday, 11 March 2012

Minä, Gurdjieff ja kultainen kalja

Havahtumista on monenlaista. Kuluneen viikonlopun jäljiltä voin todeta, että midin kanssa työskentely on suoraan verrannollinen henkisen kasvun kurssiin. Aloitat Työn, pyrit ymmärrystä kohti ja hyvin pian podet rimakauhua tiedostaessasi ne vaatimukset, joita todellinen havahtuminen asettaa. Kymmenen tuntia pätkivän pedaalin kanssa opettaa kärsivällisyyttä. Sen jälkeen hetkellinen ymmärrys, kaikki on kirkasta. Oivallus ja sitä seuraava onnellisuuden tunne. Vähitellen sisäinen avaruus alkaa soida myös ulospäin. Lopulta kappaleen jälleensyntymä.

Olen työstänyt videobiisiä uusiksi. Deletoin siitä alun ja lopun ja muutin kaiken muun paitsi lauluraidat. Nyt alan vähitellen olla tyytyväinen. Parin viikon päästä laulan paikkaukset ja sitten pääsemme lopulta editoimaan itse videota. Projektin hitaus opettaa kärsivällisyyttä. Maailma ympärillä ei odota, tekemisen katkaisee jatkuva muu työ ja arki. Ei ole mahdollisuutta sulkeutua studioon viikoiksi. On opeteltava ottamaan hetkestä kiinni heti kun se on. Heti kun saat päälle hyvän flown, sinun on jälleen mentävä. Aivan samoin kuin olisi opittava pitämään rauha ja tyyneys kaiken kiireen keskellä, tämän projektin sydän ei saisi särkyä arkimaailman paineissa.  Kasvattavaa.

Levyn raameissa on edelleen 10 biisiä. Osa vielä sovitusvaiheessa, osa virallisesti jo työnalla purettuna raitoihin. Kappaleiden järjestys on muuttunut jo muutamaankin kertaan, sisältö ja teemat eivät. Berliini kummittelee mielessä ja ajatukset harhailevat välillä takaisin joulukuun kuvauksiin. Pöydällä on pinossa kirjoja mm. Ray Kurzweil The Singularity is near, P.D. Ouspensky Sirpaleita tuntemattoman opetuksesta sekä George R.R Martin Clash of Kings. Lukuisia kynttilöitä ja jotta ei menisi liian vakavaksi muutama pullo Coronaa. Siinä ympärillä piuhojen meri ja repaleisia printtejä täynnä kirjoitusta. Jossakin siellä keskellä minä, luurit päässä, sukeltaneena toinen toistaan kiehtovampien pluginien maailmaan.



Olen katsonut videomateriaalit läpi nyt muutamia kertoja. Materiaalia on paljon sekä kuvattua että making off kuvaa. Muutaman teaserinkin olen luvannut tehdä. Mitähän uskaltaisin sanoa? Huhtikuussa? Julkaisu jonakin pakanallisena juhlapyhänä? Katsotaan, sitä kohti sinnitellään, arjen ristipaineissa.

Kevättä ja valoa kohti. Monin tuntemattomin terveisin
passing human parade

No comments:

Post a Comment