Sunday, 30 December 2012

Tervetuloa 2013

Kuka menneitä muistaa sitä tikulla silmään, siispä katsaus uuteen vuoteen, josta onkin tulossa poikkeuksellisen jännittävä! Tulossa kaksi isoa asiaa:  PHP-levyn julkaisu! ja Tuvalun 10-vuotisjuhla! Maailma ei räjähtänyt joulukuussa 2012,  se on edelleen/jälleen upea ja ihmeellinen, mahdollisuuksia täynnä.

Piano ja laulut ovat vain osa tarinaa. Php.n levy ei syntyisi ilman seuraavia artisteja!  (Nimien perässä linkkejä joista voitte käydä tsekkaamassa heistä lisää)


Muusikot:
Aleksi Santavuori: Viulu  http://www.sinfonialahti.fi/  & http://narinkka.com/ 
Anna-Riikka Kiesi: Viulu
Antti Harmainen (Tuvalu) Kitarat  http://tuvalu.ws/
Essi Toivonen: Sello
Fanu: Rytmit  http://fanumusic.com/ 
Iida-Vilhelmiina Laine: Sello
Janne Masalin (Tundramatiks) Haitari http://www.tundramatiks.com/
Mikko (The Duke)Vieraileva solisti http://thedukemusic.com/ 
Recue: Rytmit http://www.recue.net/
Suvi Gräsbeck: Kantele

Visuaalien kanssa ovat auttaneet seuraavat ihanat:
Anne-Mari Pahkala: Vaatesuunnittelu http://www.annemaripahkala.fi/
Heli Hirvelä: Valokuvat http://helihirvela.com/
Nina Maaninka: Valokuvat & Elokuvaus  http://www.ninamaaninka.fi/

ja Tavastian keikalle saapuu spesiaalisetin kanssa:
VJ Hellstone: VJ materiaalit  http://vimeo.com/vjhellstone

Äänityksissä auttavat: Julius Mauranen ja Jouni Korhonen, erityismaininta Aava Uusikuulle, eli Anne Tarvaiselle, joka on paitsi pitkäaikainen lauluopettajani, auttaa myös laulujen äänityksissä.

Lisäksi kiitos kullanarvoisille apulaisilleni, siskolleni, ystävilleni, spesiaalikiitos muusalleni. Ihan mieletöntä! Tehdään tästä yhdessä ensi vuoden puhutuin genren raja-aitoja kaatava levy.

Keskiviikkona se sitten aukeaa; mesenaatti-kampanja. kampanjan videon voi käydä katsomassa jo täältä: https://vimeo.com/56518902

Mesenaatin vastikelistan avauduttua bongaatte sieltä termin Passing Human Parade -riipus.
Tästä on tulossa tarkempaa kuvaa/valokuvaa heti kun mallit on valmistettu. Riipus on abstrakti symboli, joka tehdään lasercut-tekniikalla. Toisessa korussa materiaalina on akryyli ja toisessa puu. Mallikappaleet eivät joulukuun järjettömän kiireen takia ehtineet vielä valmiiksi, joten tammikuulle menee. Mallikappaleet tulevat nähtäville tavastian keikan jälkeisellä viikolla (toivottavasti). Eli siis heti kun allekirjoittanut ehtii käydä ne teettämässä ja valokuvaamassa sen jälkeen.  Riipuksia halajavat voivat odotella kampanjan puoliväliin, jos ei uskalla näkemättä ostaa :) Olen pyöritellyt jo jonkin aikaa erilaisia ajatuksia omasta korumallistosta. Näillä elämän aikatauluilla, se on vielä kokonaisuutena mahdoton ajatus toteuttaa. Mutta riipus olkoon ensimmäinen askel sinne suuntaan.  Visuaalisena suunnittelijana olen ihastunut tekniikkaan ja materiaaleihin ja omistan itsekin useita laserleikattuja koruja. Ihanaa päästä tutkimaan tätä mahdollisuutta!

Muut vastikkeet ovat aika selkeitä; levyjä ja keikkaa. Lyriikkasessio vaatii ehkäpä selvennystä. Omat lyriikkani jatkavat varmasti mielipiteiden jakamista puoleen ja toiseen, mutta uskaltaudun tarjoamaan silti yhtenä vastikkeena työpajaa, jossa autan sinua lyriikkasi/runosi/muun tekstisi kanssa.
Olen jo jonkin aikaa pyynnöstä oikolukenut muutamien kirjoittajien tekstejä. Minusta piti alunperin tulla toimittaja, olen opiskellut alaa jonkin verran, tehnyt alan töitä pätkittäin silloin tällöin, kirjoittanut haastatteluja, tiedotteita, puheita, uutisia. Olen kirjoittanut useamman kirjanraakileen odottamaan laatikkoon, sekä julkaistut lyriikat useammalle levylle. Vuonna 2011 minut esiteltiin kirjassa: Kirosäkeet – 20 uuden suomirockin sanoittajaa (Tuukka Hämäläinen) Jos koet että minulla voisi olla jotain annettavaa sinulle, niin tsekkaa lyriikkasessio mesenaatin vastikkeista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kerrot missä haluat apua, lähetät minulle aiheeseen liittyvät materiaalit etukäteen, haastattelen sinua hieman siitä mitkä ovat tavoitteesi ja mihin tekstilläsi pyrit ja sen jälkeen tapaamme työhuoneellani 2h kestävässä sessiossa jossa autan sinua haluamiesi kohtien kanssa.  Jos sinulle tulee mieleen mitä tahansa kysyttävää vastikkeista, kampanjasta, ota rohkeasti yhteyttä. Vastailen facebookissa. Minulle voit lähettää viestejä ja kysymyksiä, vaikka emme olisi "kavereita" en ole rajannut sivuni asetuksia.

Toinen iso juttu: Tuvalu täyttää 10 vuotta! Vuosiin mahtuu paljon iloa, irvistelyä, käsittämättömiä tapahtumia, kreisibailua kuten myös itkua ja hammasten kiristelyä. Tuvalu on kirvoittanut kriitikoiden kielenkantoja keksimään toinen toistaan lennokkaampia vertauksia aiheesta "en ymmärrä, enkä tykkää", onneksi meillä on myös ihania vannoutuneita faneja jotka tykkäävät! Itse tykkään kaikista joilla on mielipide. Hienointa on se kun musiikki herättää, puhuttelee, ihastuttaa tai vihastuttaa. Passiivisuus on pahinta. Katsotaan mitä keksimme juhlan kunniaksi. Ainakin voisin keräillä daktaaliavaruus-blogiin muutamia muisteloita vuosien varrelta.

Jännittävää Uutta Vuotta 2013!





Saturday, 22 December 2012

Talvipäivänseisaus N 60° 11.158' E 24° 57.193'


Ensimmäiseksi: Merkatkaas kalenteriin 2.1.2013. Silloin käynnistyy mesenaatti.me projekti levyn loppuunsaattamiseksi. Blogin alkuun luvassa siis pohdintaa ja pointteja yhteisörahoittamisesta ja jäljempänä muut kuulumiset levyn etenemisestä.

Video update nro 1 ja mesenaatti.me projekti

Saimme juuri valmiiksi levyn esittelyvideon (Kiitos Mikko Kananoja, kuvaus & leikkaus) vastikkeet on päätetty ja kirjattu listaan, esittelyteksti mietitty. Mesenaatti.me projektilla haen tuotantotukea levyn viimeistelyyn: miksauskuluihin, masterointiin, cd-kopioiden tekoon ja jos minimitavoite täyttyy, saamme maksettua palkkoja mukana ilmaiseksi olleille. Tämän projektin parissa häärää reilu parikymmentä upeaa taiteilijaa: musiikin sekä visuaalisen alan ammattilaisia. Osallistumalla projektiin tuet meidän kaikkien työtä.

Ja nyt se tärkein:
1. Mesenaatti.me projektini yhteisörahoitus on mahdollinen nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Oma projektini on verrattavissa ennakkomyyntiin ja tarjoan rahoitukselle vastikkeen. Omat vastikkeeni ovat levyyn liittyviä tavaroita ja palveluja. Levyä, latauskoodia, keikkaa,  oheistuotteita jne.  Tässä tapauksessa siis ennakkomyyn projektin tuotteita ja valmistus tapahtuu kun tarvittava summa on koossa. Pienin vastikesumma tulee olemaan 7 euroa, sillä saat levyn latauskoodin. Tai voit ostaa keikan suoraan minulta. Tai voit ostaa levyn lisämausteilla suoraan minulta ja saada kaupanpäälle extraa mita et levykaupasta saa. Vastikelistani tulee projektin esittelysivulle.

Mesenaatti.me on toteuttanut jo menestyksekkäästi yhden pilotin, käynnissä on myös pari muuta ja lisää tulossa. Oma projektini on myös pilotti.  Mikäli rahoitustavoite ei täyty, varat palautuvat rahoittajille. Muita yhteisörahoituspalveluja maailmalla ovat mm Pledgemusic ja Kickstarter. Nyt me saamme Suomeen oman. Mesenaatti on tervetullut puuttuva lenkki taidetyön tukemisessa.  Aikas hienoa! Kannattaa kertoa aiheesta eteenpäin ja tutustua! Sehän voisi olla hyvä tilaisuus myös sinun projektillesi.

Ensi vuoden alussa siis, kurkkaa projektini esittelyä, mieti, päätä, ja jos tuntuu hyvältä, lähde mukaan. Kampanja löytyy osoitteessa mesenaatti. me 2.1.2013 alkaen.

2. Artisti rahoittaa myös

Olen saanut levyn sovittamiseen ja nuotintamiseen apurahaa Georg Malmsténin Säätiöltä sekä Taiteen Keskustoimikunnalta (säveltaiteen kirjastoapuraha). Joku voisi ihmetellä miksi taas puhutaan rahasta ja mikä on oma osuuteni. Haluan avata ja tehdä näkyväksi taloudellista riskiä joka tähän liittyy.

Rahoitan itse äänitykset, Yksi päivä studiossa kustantaa suurin piirtein 500 € alvien kanssa. Tässä ei ole mukana soittajien palkkaa, eikä varsinkaan omaani. Puhutaan paljon piratismista ja laittomasta lataamisesta, auttaisiko ymmärtämään artistia jos puhuisimme myös budjettien tekemisestä näkyväksi. Levyä voi tehdä halvalla ja kalliilla, mutta köyhälle marginaalitaiteilijalle, halpakin on äärimmäisen kallista.  Jollen saisi osaa työstä tehtyä vaihtokauppana, tämä olisi yksinkertaisesti täysin mahdoton projekti yhdelle ihmiselle taloudellisesti toteuttaa. Rakastan musiikin tekemistä, en laske siihen käytettyjä tunteja, teen tämän levyn vaikka siihen menisi kymmenen vuotta.
Haluan painottaa, että vaikka teen paljon itse, on monia asioita jotka eivät vain ilmesty ilmaiseksi mistään. Kotona ei voi äänittää kaikkea, kaikkea laitteistoa ei vain ole varaa ostaa, eri alojen ammattitaitoa on vaikea pakata yhteen ihmiseen. Lopputuotetta varten on ostettava palveluja ammattilaisilta vaikka ystävät auttaisivatkin jo ilmaiseksi. Ja ne fyysiset levytkin on jossain painettava. Ei ole vaatehuonetta, josta löytyisi salainen prässi ja painokone. Jos omistaisin vaatehuoneen, sieltä löytyisi toki ehkäpä äänityskoppi laululle. Tiedoksenne; että mesenaatti-videon spiikit on puhuttu piparkakkumuottiin viritetyn sukkahousun läpi 1 neliön vaatekaapissa.

Tämä on ensimmäinen kokonaan oma levyni, eli taloudellisesti valtavin riski sijoittuu aikajanalle kohtaan jossa yleisö ei ole vielä kuullut lopputulosta. Tarvitsen ihmisiä jotka uskovat laillani, että musiikillani on annettavaa yleisölleen. Olen äärimmäisen kiitollinen apurahoista, niiden avulla pystyin tekemään 2 kk täyspäiväisesti tätä. Kirjoittamaan nuotit eri stemmoille ja demoamaan levyn kertaalleen midinä.  Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille niille jotka auttavat, tukevat ja antavat työpanoksensa. Työnantajana haluaisin olla reilu, avoin ja oikeudenmukainen. Haluan tuottaa hyvää laatua. Olen laulanut levyjä nauhalle treenikämpillä hevimetallin raikaessa seinän takaa. (taisi olla muuten tuvalun ekoja levyjä, aina kun tuli hiljainen hetki, piti laulaa mahdollisimman nopeasti otto sisään ennenkuin seinän takana jatkui biisi). Nyt haluan keskittyä tulkintaan, jotta saisin sinulle mahdollisimman upean, aidon ja sen kaikista parhaan laadun kuunneltavaksi. Toivon myös että voisin tarjota levyn muusikoille parhaan mahdollisen paikan ja aikaa musiikin nauhoittamiselle. Jotta voisimme kaikki keskittyä siihen olennaiseen, eli musiikkiin ja antaa sen kulkea lävitsemme, tulla tähän maailmaan kuultavaksi.

Askel kerrallaan tavoitetta kohden, kiitos ystävät että kuljette kanssani.

Tammikuussa Tavastialle

Muita kuulumisia:
Seuraava esiintyminen tapahtuu 11.1. perjantaina Helsingissä Tavastialla. Pääesiintyjä on Hidria Spacefolk ja illan avaa siis Passing Human Parade.
Tapahtuman tiedot löytyvät Facebookista: https://www.facebook.com/events/457135331010591/
Lippuja voi ostaa ennakkoon: http://www.tiketti.fi/Hidria-Spacefolk-Tavastia-klubi-Helsinki-lippuja/18050

Jännittävää? kyllä!
valmistelut? kesken!
Ketä on lavalla? Ylläri!
Ihanaa! nähdään Tavastialla!

Video update nro 2. Beetlizin materiaalit on vihdoin katsottu, merkitty ja luetteloitu. Aamen. palaan editointiin ensi vuonna.

Muut kuulumiset:
Tammikuun alussa on luvassa kitaroiden ja kanteleen äänitys sekä ensimmäisiä virallisia lauluäänityksiä, Studio Kekkoselle siis, sekä Lempäälään Bambien luokse. Studiopäiväkirjaa tulossa tänne blogiin. Nuottitehdas on taas käynnissä, demotan kitaraa, pohdin biisien pituuksia ja osien vaihdekohtia. Kitarat on luvannut soittaa levylle eräs pitkäaikainen luottokitaristini. Voittekin tästä arvailla kuka. Tapaninpäivänä käyn koesoittamassa mieletöntä 20-luvun flyygeliä Järvenpäässä. Työnalla on myös rumpulooppien valmistelu. Rytmeistä vastaavat kaksi upeaa herrasmiestä, jotka esittelen teille pian.

Ja lopuksi,
Takana on vuoden pisin yö
Tämä piste, jossa talven selkä taittuu, aurinko syntyy uudelleen
ja maanantaina jouluaatto.
Juhlikaa kukin tavallanne, kukin sitä ominta tarkoitusta tälle vuodenajalle
Monin tuntemattomin terveisin
& palaamisiin pian



Monday, 26 November 2012

Studion päiväkirja osa 1

Ensimmäinen osuus äänityksistä takana!
Viime viikot ovat olleet kiireisiä; nuottien tekoa, tarkastusta ja korjausta. Pohjan pianoraitojen viilausta, haitarien äänitys, jousistudio. Tempot on lyöty lukkoon, DDR -lelupiano tunetettu. Biisit alkavat saada hahmon, muuttua eläviksi, tulla osaksi maailmaa. Takana on myös tekstien hienosäätöä, joistakin biiseistä muuttuivat nimet, toisista kertosäkeet ja joistakin jopa laulumelodiat.

Suuri kiitos ensimmäisissä studiosessioissa mukana olleille. Viulistit Aleksi Santavuori ja Anna-Riikka Kiesi, sekä sellisti Essi Toivonen,  Haitarit soitti Tundramatiksista tuttu Janne Masalin ja jouset äänitti Studio Kekkosella Julius Mauranen. Aivan valtavan upea ja liikuttava tunne kuulla kuinka musiikki ja nuotit heräävät eloon ja kuinka jokainen sävel kertoo osansa syntyvässä tarinassa. Nyanssit, draama, tunteet. Kappaleita työnalla on ollut neljä ja niiden pohjat alkavat olla pian rytmejä vaille valmiit. Toivotan myös pikaista paranemista Iidalle, joka sairastui viime metreillä. Toivottavasti pääsemme tekemään pian yhteistyötä. Luvassa on ainakin sellon efektiäänien äänittelyä.














Kuluneen syksyn aikana prosessi on ollut hyvällä mallilla. Vaikka alkuperäiset aikataulut menivät elämän menon myötä täysin uusiksi, nyt karavaani on kulkenut hyvin eteenpäin. Hiljaista työtä on paljon. Välillä iskee paniikki, että tästä tulee allekirjoittaneen "Chinese Democracy" -levy, tiedättehän; vuodet vierivät nopeammin kuin materiaalin työstö, mutta mieluummin niin, kuin että tekisin kompromisseja. Aika on omituinen käsite. Jotkut sanovat ettei sitä ole oikeasti olemassa, että se on jotakin minkä ihminen luo, koska asioille on meillä alku ja loppu. Että suuremmassa todellisuudessa aikaa ei ole. Kuka tietää? Ajankulusta kertoo myös yksi juuri äänitetyistä kappaleista The Presence of the Past. Alla nähtäväksi ensimmäisen säkeistön ja kertsin lyriikat.














"A decade has disappeared - I get confused
A century has changed - I get confused
The new millenium born - I get confused
The sense of time - I get confused

The time reaches my hand
makes cut marks to the life line
I died, then I was born

The presence of the past - felt close
This moment called now - the only time
what happens in and around us
in all these overwhelming emotions"

Seuraavaksi suuria kysymyksiä ilmassa; harppu vai kantele, vaiko klassinen kitara? Uusia studiosessioita suunnittelemaan ja sopimaan. Lisää hiljaista työtä, lisää uusia upeita ihmisiä, jotka tuovat mukanaan omat instrumenttinsa. Odotan!

Lopuksi kiitos sessioissa elävää kuvaa taltioineelle Mikolle. Saamme pian nähdä aiheeseen liittyvän videoklipsun. Siitä lisää seuraavassa blogissa!

Monin tuntemattomin terveisin
Annina
"




Friday, 5 October 2012

Talvea ja studiota kohti


Rakkaat, on koittanut aika siirtää tämä projekti upeiden muusikoiden taitaviin käsiin. Kappaleet on sävelletty, sanoitettu, sovitettu ja koko levy demottu kertaalleen demolaulujen kanssa. Projektiin on nyt alustavasti lupautunut kymmenen muusikkoa ja heidän kanssaan aloitamme pian äänitykset. Hurja fiilis. Työtä on edessä valtavasti, monta askelta, monta asiaa opeteltavana, monta soundia suunniteltavana. Askel askeleelta tavoitetta kohden.



Walk with me
Stars shall be our guardians
Stars in our fiery eyes


Monin tuntemattomin terveisin
Annina & Passing Human Parade

Photo by Heli Hirvelä

Sunday, 19 August 2012

Sovituksen aika

Olen hetken tauon jälkeen päässyt palaamaan jälleen musiikin pariin. Elämä tuo ja vie, välillä se laittaa tielleni esteitä, jotka on voitettava. Elokuu sujuu onneksi suunnitelmien mukaan, siitä suuri kiitos taiteen keskustoimikunnalle, jonka myöntämän säveltaiteen kirjastoapurahan turvin pystyn nyt keskittymään rauhassa sovitusten ja nuottien tekemiseen.

Teen ensimmäistä kertaa sovitustyötä yksin ja vasta nyt olen huomannut miten vaativa ala se oikeasti on. Levylle on tulossa useita eri soittimia, joista osa on klassisia. Jotta niille voi kirjottaa on tiedettävä paljon. Olen noviisi, mutta haluan oppia. Tärkeintä on uskaltaa kysyä. Elokuun lopussa olisi tarkoitus olla nyt koko levy demottuna midinä soittajia varten sekä nuotit klassisten soitinten taitajille. Tällä hetkellä porskutan puolivälissä työlistaa. Oma haasteensa on konesoundien maailma, jota opiskelen samaan aikaan. Välillä tuntuu että kärsivällisyys loppuu, kumpa kaikki olisi jo valmista. Samalla rakkaus tähän alaan syvenee koko ajan.

Elokuu on ollut kaunis ja inspiroiva: Sain rauhassa tarkistaa ja käydä läpi kaikki sanoitukset kaukana maaseudulla. ihanat ystäväni ovat suositelleet toinen toistaan upeampia levyjä kuunneltavaksi, lisäksi vietin kolme päivää flow-festareilla ja näin siellä mm suuresti ihailemieni Björkin ja Ane Brunin keikat. Nyt kaikki nähty ja koettu laitetaan ajatushattuun ja inspiroimaan myös omaa työtä eteenpäin. Tätä kirjoittaessa Kallio soi ja elää, kadulla raikaa hiphop, ihmiset taputtavat mukana, ravintolapäivän popup-ruokapaikat ovat saaneet kansan liikkeelle. Laiskasti käynnistyvä sunnuntai johdattelee seuraavaan ripeätahtiseen tuotantoviikkoon, jolloin äänitän taas raitaa raidan perään.

Elokuun pimeneviin iltoihin suosittelen teille Patrick Watsonin  hienoa levyä: Adventures In Your Own Backyard. Hauskan nimen taakse kätkeytyy myös toinen toistaan upeampia sovituksia.

monin tuntemattomin terveisin
Annina /Passing Human Parade



Sunday, 22 April 2012

Passing Human Parade 2-vuotta

Huhtikuun puolivälissä tuli kuluneeksi kaksi vuotta php-projektin syntysanoista. Hyvää syntymäpäivää rakas projekti!

Aivan ensimmäiseksi haluan kutsua teidät php.n ensimmäiselle viralliselle keikalle. Lauantaina 19.5. Kallio Kukkii -tapahtuman päätösklubi Vadelma-tiloja. Siellä noin kello 15:00
akustinen setti, mahdollisuus kuulla tulevan levyn biisejä riisutuimmillaan. Siitä onkin vuosikausia kun olen noussut lavalle yksin. Olen innoissani ja samalla jännittää hurjasti. Bändin kanssa
on aina turvassa kokonaisuuden sisällä, nyt olen vain minä ja biisit. Paikka on karismaattinen Harjun Nuorisotalo, entinen ruumishuone ja pitkän historian omaava rakennus Kallion sydämessä.
Tervetuloa!

Muutaman viikon kuluttua jatkuvat lauluäänitykset Lempäälässä. Edellinen sessio siellä olikin lumien aikaan, bambien kurkkiessa keittiön ikkunasta sisään. Seuraavalla kerralla pääsen kenties tunnelmoimaan jo heräävän luonnon keskelle. Videobiisi on äänitetty, mutta seisoo holdissa koska en ole ihan varma mitä pitäisi tehdä asialle rummut. Koko levyä ajatellen komppiosasto on yksi suurimpia tuotannollisia asioita. Lähdenkö linjalle jossa soitellaan bongoja, paiskotaan oikeaa settiä vai laulaako rumpukone taustalla. En tiedä, pitäisi tietää. On helppoa suoltaa ulos biisejä, mutta kun tulee sovittamisen ja soitintamisen aika, se onkin ihan oma juttunsa. Tässä olen ja tiedän että päätös on pian tehtävä. Sitä ennen täytyy vain kokeilla erilaisia asioita.

Tulevan kesän aikana olisi tarkoitus saada kaikkien biisien pohjia eteenpäin niin että loppukesästä tai alkusyksystä pääsen työskentelemään vierailevien artistien kanssa. Olen halunnut pyytää mukaan muutamia sellaisia muusikkoja, joiden taitoja ihailen ja jotka omalta osaltaan voivat tuoda kappaleisiin lisäsärmää. Odotan tulevia sessioita todella paljon!

Sitten pikakelauksella vuosi taaksepäin. Oikeastaanhan tämä projekti lähti liikkeelle vasta tasan vuosi sitten. Ensimmäisen vuoden php oli asustellut lähinnä mieleni perukoilla, kirjailin tekstejä ylös ja soittelin kun aikaa oli. Suurimman osan ajasta vei edelleen Tuvalu, sekä uuden perustetun yrityksen alulle saattaminen. Tuvalu jäi pääsiäisenä 2011 tauolle joka mahdollisti ajallisesti sen että pystyin aloittamaan php.n työstämisen. Äänittelin vuosi sitten ensimmäisiä versioita pohjista biiseihin, mutta syksyllä tajusin että lähestymistapa oli täysin väärä. Minkäs siinä mahtaa, delete-nappula pohjaan ja kaikki virittelyt roskiin. Sen jälkeen uusi alku. Uudet akustiset demot kaikista kappaleista ja liikkeelle nollasta. Tietenkään en kadu, tämä on matka.

Matkalle myös päädyin konkreettisesti, kun loppuvuosi 2011 kului taiteilijaresidenssissä Berliinissä. Matka toi paljon uutta näkemystä ja ymmärrystä kappaleisiin ja aloitin sen jälkeen kappaleiden uudelleenkirjoittamisprosessin. Saksassa myös kuvasimme materiaalia videota varten ja jatkoimme kuvauksia loppiaisena Suomessa. Tuossahan tuo kaksi ja puoli tuntia sekoilua odottaa punaisella kovalevyllä kärsimättömästi että jotkut ahkerat sormet alkaisivat takoa näppäimistöä. Kyllä kyllä, sen aika tulee.

Levyn kantavaksi teemaksi on alkanut muodostua puhdistautuminen. Se uudelleensyntymä, johon ei tarvita uskoa eikä karmaa. Se hetki kun jätät sen kuka olit, tullaksesi ihmiseksi joka oikeasti olet. Olin kirjoittanut paljon kaikenlaista samaan aikaan kun tein Tuvalun tekstejä, kuitenkin niitä kaikkia yhdisti sama asia. Missään tekstissä en paljastanut itseäni. Ne vain olivat, kuten kaikki viikonpäivät elämässäni. Kaikki samanarvoisia. Tämä levy osuu ajallisesti vaiheeseen, jossa olen läpikäynyt elämässäni radikaaleja muutoksia ja minulle luonnollisin tapa on prosessoida niitä musiikin kautta.
Ja tottakai olen sotkenut kappaleisiin mukaan myös annoksen rakkautta, maailman ja laulujen kantava voima.

Mutta mistä kaikki sitten alkoi? Php.n syntysanat lausuttiin huhtikuussa 2010. Kaksi vuotta sitten matkustin aikakoneella takaisin johonkin sellaiseen omituiseen olotilaan, minkä olin kokenut viimeksi 90-luvulla kun muutin pois vanhempieni luota. Kaupunki oli vieras, ihmiset olivat vieraita. Koko eletty elämä mahtui pariin pahvilaatikkoon. Kymmenen vuotta aikuisen aikaa oli kadonnut, muuttunut merkityksettömäksi, kaikki mitä siihen liittyi oli pyyhkiytynyt pois. Minä vain olin, enkä edes tiennyt kuka. Ei ollut enää mitään rutiineja, ei mitään paikkoja minne mennä. Katselin illan viiletessä ohitse kulkevia ihmisiä, en ollut kukaan heistä ja samalla olin he kaikki. Sillä hetkellä tämä projekti sai nimensä. Ja kun seuraavana aamuna kävelin tuuliseen merenrantaan, haiseva Itämeri kastoi minut uudestaan. Kirjoitin ensimmäiset sanat kappaleeseen, jossa kerroin itselleni että on parempi rakastua maailmaan kokonaisuutena. Pienet osat katoavat, mutta suuret linjat pysyvät. Ja jos rakastaisin kaupunkia yleisenä käsitteenä, olisin aina kotona paikasta huolimatta.

Sillä samalla tuulisella merenrannalla, huhtikuussa 2012, uuden vuodenkierron aloittaen ja
monin tuntemattomin terveisin
passing human parade

Sunday, 11 March 2012

Minä, Gurdjieff ja kultainen kalja

Havahtumista on monenlaista. Kuluneen viikonlopun jäljiltä voin todeta, että midin kanssa työskentely on suoraan verrannollinen henkisen kasvun kurssiin. Aloitat Työn, pyrit ymmärrystä kohti ja hyvin pian podet rimakauhua tiedostaessasi ne vaatimukset, joita todellinen havahtuminen asettaa. Kymmenen tuntia pätkivän pedaalin kanssa opettaa kärsivällisyyttä. Sen jälkeen hetkellinen ymmärrys, kaikki on kirkasta. Oivallus ja sitä seuraava onnellisuuden tunne. Vähitellen sisäinen avaruus alkaa soida myös ulospäin. Lopulta kappaleen jälleensyntymä.

Olen työstänyt videobiisiä uusiksi. Deletoin siitä alun ja lopun ja muutin kaiken muun paitsi lauluraidat. Nyt alan vähitellen olla tyytyväinen. Parin viikon päästä laulan paikkaukset ja sitten pääsemme lopulta editoimaan itse videota. Projektin hitaus opettaa kärsivällisyyttä. Maailma ympärillä ei odota, tekemisen katkaisee jatkuva muu työ ja arki. Ei ole mahdollisuutta sulkeutua studioon viikoiksi. On opeteltava ottamaan hetkestä kiinni heti kun se on. Heti kun saat päälle hyvän flown, sinun on jälleen mentävä. Aivan samoin kuin olisi opittava pitämään rauha ja tyyneys kaiken kiireen keskellä, tämän projektin sydän ei saisi särkyä arkimaailman paineissa.  Kasvattavaa.

Levyn raameissa on edelleen 10 biisiä. Osa vielä sovitusvaiheessa, osa virallisesti jo työnalla purettuna raitoihin. Kappaleiden järjestys on muuttunut jo muutamaankin kertaan, sisältö ja teemat eivät. Berliini kummittelee mielessä ja ajatukset harhailevat välillä takaisin joulukuun kuvauksiin. Pöydällä on pinossa kirjoja mm. Ray Kurzweil The Singularity is near, P.D. Ouspensky Sirpaleita tuntemattoman opetuksesta sekä George R.R Martin Clash of Kings. Lukuisia kynttilöitä ja jotta ei menisi liian vakavaksi muutama pullo Coronaa. Siinä ympärillä piuhojen meri ja repaleisia printtejä täynnä kirjoitusta. Jossakin siellä keskellä minä, luurit päässä, sukeltaneena toinen toistaan kiehtovampien pluginien maailmaan.



Olen katsonut videomateriaalit läpi nyt muutamia kertoja. Materiaalia on paljon sekä kuvattua että making off kuvaa. Muutaman teaserinkin olen luvannut tehdä. Mitähän uskaltaisin sanoa? Huhtikuussa? Julkaisu jonakin pakanallisena juhlapyhänä? Katsotaan, sitä kohti sinnitellään, arjen ristipaineissa.

Kevättä ja valoa kohti. Monin tuntemattomin terveisin
passing human parade

Friday, 24 February 2012

Midin aika

Php-projektin yllä leijuu salaisuuden varjo. Tekeekö se oikeasti mitään? Mitä se siellä tekee? Missä se video on? Koska saisi kuulla jotakin?

Olen tutkimusmatkalla midin maailmassa. Kahlaillut läpi vintage-synien maailmaa ja historiaa, kokeillut soundeja, miettinyt mellotronin mystistä olemusta, tutkinut preparoituja pianosoundeja ja viimeisimpänä; aloittanut perehtymisen soundin syvimpään olemukseen. Siihen mistä synteettinen ääni muodostuu. Mihin tämä kaikki johtaa? Kenties syvempään uppoutumiseen äänisuunnittelun kiehtovaan maailmaan? VST-pluginien hamstraamiseen kuin eräällä bändillä pedaalien? Päätyykö levylle lopulta jotakin muuta kuin cembalo ja preparoitu piano? Sitähän en vielä tiedä. Musiikin tekeminen on matka. Kirjoittaminen on matka. Soundien tekeminen ja muokkaus on matka. Tärkeintä on se mitä tapahtuu, asiat mitä kulkiessaan oivaltaa ja oppii. Lopputulos on ymmärrys. Kaikki soundit ovat hyviä kun niillä on oikea paikka ja aika.



Video on niin sanotusti "pidossa". Tarkoittaa sitä että päätin tehdä uusiksi eräitä kohtia videon biisistä. Videon editointi kannattaa tehdä vasta kun olen saanut musiikin korjaukset valmiiksi. Pientä myöhästymistä aikatauluista. Ei mitään suurta draamaa siis sen kummemmin. Vaikka voisihan se toki kuulostaa hienommalta jos tähän liittyisi jokin draama. "Menin sekaisin, söin paitani, juoksin metsään". Mutta olen kyllä tällä hetkellä suhteellisen tasapainoinen. Editointi jatkuu kunhan pääsen uudelleen siihen vaiheeseen. Alla uusin promokuva by Nina Maaninka, kuvattu videon kuvauksissa. Jotakin tällaista on tulossa, kun vielä maltatte hetken odottaa. Huom. Paita oli viikattuna penkillä kuvaa ottaessa.



Videon biisi on esitetty nyt kerran julkisesti. Meillä oli erikoinen keikka yhdessä Tuvalu-kitaristin Antti Harmaisen kanssa. Tuvalu jatkaa edelleen keikkataukoaan, emmekä ole päättäneet milloin jatkamme toimintaa. Kärsivällisyyttä heille, jotka bändiä odottavat. Pienen hetken ajaksi kuitenkin päätimme kaivautua haudasta ihmisten pariin ja esitimme rakkaan ystävämme Gekon juhlissa Tampereella setin, jonka aloitin yksin videon biislllä They Smoked and Stared At Us. Sen jälkeen esitimme piano-kitara versiona Tuvalun "Tulvien jälkeen" ja "Säätyttö" -kappaleet. Viimeiseksi soitimme yhdessä talon housebändistä lainatun basistin ja rumpalin kanssa Myytin kymmenen vuoden takaisen Diiva-kappaleen.



Mieleen tulvi valtava määrä muistoja, jokaiseen biisiin liittyviä tarinoita. Mutta tärkein muistoistani oli; rakastan keikkailua. Omalta kohdaltani kaksi vuotta kestänyt keikkatauko voi päättyä. Olen valmis taas lavalle. Tällä hetkellä työn alla on järjestellä muutama esiintyminen tulevalle keväälle/kesälle kombinaatiolla Minä ja Midi. Ehkäpä myös höystettynä apulaisella, jolla on pakanallinen ote johonkin kielisoittimeen. Mikä soitin ja kuka soittaja, se on vielä itsellenikin mysteeri. Annan kevään kuljettaa sitä kohti ja asioiden järjestyä omalla painollaan.

Monin tuntemattomin terveisin
Passing Human Parade

Sunday, 8 January 2012

Kuvaukset osa 2, Tampere Finland

Uusi vuosi, uusi horisontti. Muutama viikko sateisen Beelitzin jälkeen kuvaukset jatkuvat lumipeiton saaneella Tampereella. Agendassa kaksi tiivistahtistä päivää. Ensimmäisenä vuorossa kaikkien lauluottojen kuvaus ja toisena päivänä Beelitzin kummituksen puuttuvat otokset. Juna Helsingistä lähtee kerrankin ajoissa, kiitos VR. Tampereella on aina ihana käydä, ehdin asua siellä lähes puolet elämästäni joten seudulla tulee aina olemaan erityinen muistipaikka mielessäni.

Tampereella kuvauspaikkamme on studio Viinikassa. Paikalla ovat kuvaajamme Nina, sekä puvustajamme Anne-Mari ja maskeeraaja Miia Leppäaho. Ensimmäinen etappi on kuitenkin mohikaanin trimmaus Gekon luona. Sen jälkeen pulipäinen artisti lähtee karvalakki päässä kohti Viinikkaa.


Visuaalisuus on minulle tärkeä asia. Vietin lähes koko teini/nuoruusaikani teatterin parissa. Mikään ei ole mahtavampaa kuin se että seisoo järvessä puolialasti lumisateessa, kun kuvausryhmällä ympärillä on untuvatakit ja karvalakit. Tai se kun vaatteet on tehty koivusta ja saa kaivella oksantynkiä rastoittuneesta tukasta vielä puoli vuotta esityksen jälkeen. Siksi musiikkivideon tekeminen on upea kokemus. Siinä voi haastaa itsensä. Hetkeksi oma ruumis muuttuu muokattavaksi materiaksi jonka voi pyöritellä maalissa tai kurassa. PHP-projektissani pystyn yhdistämään monia rakkaita asioita; musiikin, visuaalisuuden, elokuvanteon ja teatterin. Ja mikä ihaninta, voi viettää aikaa ja tehdä töitä upeiden lahjakkaiden ihmisten kanssa.


Ensimmäinen kuvauspäivä on pitkä, mutta palkitseva. Toisena kuvauspäivänä tempo on rauhallisempi ja paikalla poikkeaa myös vierailija. Vaikka kuvausten lopputulosta haluamme vielä pitää hetken salaisuuden verhossa, niin ohessa muutama stilli. Kuvissa näette mohikaanipäisen artistin sekä Beelitzissä seikkailleen kummituksen. Voin myös paljastaa että tätä videota tehdessä on juotu lukuisat pannulliset kahvia, syöty suklaa- ja kaurakeksejä, sekä kuunneltu Crystal Castlesin II-levyä.

Videolla tulee seikkailemaan kolme hahmoa. Kaikkien hahmojen puvustuksesta ja stailauksesta vastaa Anne-Mari Pahkala. Tuvalun faneille Anskun puvut ovatkin jo ennestään tuttuja, sillä sekä vetoketjuvaatteet että Tavastialla nähty mustavalkoinen puku ovat hänen suunnittelemiaan.



















Paluumatka Helsinkiin sujuu huvittuneissa tunnelmissa. Istun ravintolavaunussa ja juon tuoremehua rintaliivin olkaimesta tehty hiuslenkki puolikaljussa päässä. Olen myös unohtanut pestä kaulani valkoisesta maalista. Joku nainen tulee kaljatuopin kanssa eteeni mutta päättää vaihtaa paikkaa takaisin ikkunan luo. Kotimatkalla väistelen lauantai-illan humalaisia, Kalliossa kukaan ei tuijota. Yöllä nukun 12 tuntia putkeen. Kaikki materiaali on nyt kuvattu.

Ensi viikolla siirrymme post productionin ihmeelliseen maailmaan. Materiaalia on paljon ja siitä voisi editoida useita erilaisia videoita. Luvassa on videobiisin viimeistelyä, puuttuvien raitojen äänitystä, suuria päätöksiä ja linjanvetoja, videon editointia, parin teaserin editointia. Hetki voi siinä vierähtää, ellei toinenkin.

Allaolevassa kuvassa valojen keskellä tanssii urhea kuvaajamme Nina, joka on projektin myötä matkustanut tämän kahelin artistin seurana ja kuvannut sekä making of -versiota että virallista videota. Suuri kiitos Ninalle, Anskulle ja Miialle.



















Vain silmät kiinni kuulet musiikin ilman ympäröivän maailman kuvia, silloinkin mielesi kuvia täynnä.

Monin tuntemattomin terveisin
väsynyt mutta onnellinen artistinne